perjantai 26. marraskuuta 2010

Aapon kastraatio




Viime viikon torstaina suunnattiin Oulun eläinlääkäriasema Akuuttiin. Aapo joutui siis luopumaan miehuudestaan. Syitä oli mm. reviirin puolustaminen, merkkailu ja mahdollisesti ensi vuonna tulee toinen kani jänölle kaveriksi.
Aluksi Aapo punnittiin ja kuunneltiin sydän ja keuhkot, jotta kaikki on varmasti kunnossa ja se voidaan leikata. Sitten Aapo sai nukutuspiikin ja muutaman minuutin päästä alkoikin hoipertelemaan ja kohta nojasikin boxin seinään, kun ei enää pysynyt pystyssä. (;
Aapo jätettiin sitten sinne ja lähdin itse käymään kaupoissa. Mm. ostin Aapolle Agrimarketista Rabbit Royalea 15kg, pitäisi ainakin riittää vähäksi aikaa.
Vähän yli tunnin päästä saatiinkin sitten hakea jänis kotiin. Mukaan saatiin jatkohoito-ohjeet. Torstai-iltana haava näytti oikein hyvältä, eikä vuotanut ollenkaan. Jäniskin jossain vaiheessa reipastui ja söikin jopa vähän. Ja onneksi vesi maistui sille erittäi hyvin, joten ei tarvinnut ottaa ruiskua käyttöön.
Seuraavana aamuna kävin katsomassa Aapoa, ennen kuin lähtisin kouluun. Se oli ollut yön boxissa, jottei voisi satuttaa itseään minnekään lääkehuuruissa, ja jotta se ei pystyisi loikkia, koska haavat saattaisivat alkaa vuotaa. Nostin Aapon syliin ja kauhukseni huomasin, että toisessa "kiveksessä" oli melkein kananmunan kokoinen "veripussi" ja koko kani oli ihan punainen, koska siltä vuoti todella paljon verta. Soitin heti eläinlääkärille ja saatiin aika kymmeneksi.
Tunnin päästä lähdettiin takaisin eläinlääkärille. Päästiin heti eläinlääkärin luokse ja hän katsoi Aapoa, ja totesi, että se pitää rauhoittaa uudestaan ja, että hän haluaa varmistaa, että Aapo tällä kertaa herää kunnolla ja etteivät haavat ala taas vuotaaa. Siispä Aapon piti jäädä eläinlääkärille koko päiväksi ja eläinlääkäri sanoi, että vasta 4 aikaan saisimme hakea sen kotiin.
En mennyt kouluun vaan olin koko loppupäivän kotona, pelkäsin ettei Aapo välttämättä edes selviäisi.
Olimme juuri lähdössä hakemaan Aapoa, kun puoli neljän aikaan tuli soitto ja jännitin kauheasti mitä eläinlääkärillä on asiaa. Hän sanoi, että emme voi hakea Aapoa vielä takaisin, koska verenvuoto oli lakannut vasta ihan vähän aikaa sitten. Aapolla kuulemma on jokin ongelma veren hyytymisessä, mistä johtuen tulevaisuudessa kannattaa harkita kunnolla, ennen kuin vie sitä leikkaukseen.
5 aikaan lähdimme hakemaan Aapoa kotiin. Saimme mukaan antibiootit ja kipulääkkeen. Aapoa olivat kuulemma melkein kaikki eläinlääkärit käyneet ihmettelemässä, ilmeisesti Aapo ei ollut ihan normaali tapaus.


Aapo oli eläinlääkärillä syönyt vähän kurkkua, mikä oli minulle helpotus, koska se ei aamulla ollut syönyt mitään. Kotona Aapo joutui matkahäkkiinsä, jottei omassa isossa häkissä pysty riehua. Se ensin vain makoili paikallaan, mutta piristyi pian selvästi ja alkoi ruokakin maistua paremmin. Parin päivän päästä sen ruokahalu oli taas ennallaan.
Nyt Aapo on toipunut melkein täysin leikkauksesta ja enää ei tarvitse jännittää, että selviääkö se edes. :) Kuten tästä ilmenee, leikkauksissa on aina riskinsä ja onneksi meidän tapauksessa selvittiin säikähdyksellä.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

OSJH:n Pet Show 06.11.2010, Liminka

Kotiuduttiin eilen näyttelystä. Meillä meni todella hyvin siellä. Aapo sai 94p (ennen tätä näyttelyä ennätyspisteet olivat 91,5) ja oli tuomarin suosikki. Lisäksi se sai kunniamaininnan, oli avoimen luokan urosten luokkavoittaja ja kaikkien kanien kolmas. :) Alvar sai EH- ja kunniamaininnan, eli ei sen osalta niin hyvin mennyt.

Seuraava näyttely onkin vasta helmikuussa. Mutta ennen sitä on onneksi OSJH:n pikkujoulut, jotka pidetään tänä vuonna Kempeleessä. Eli kerrankin jotain täälläkin.


Itselläni ei ole näyttelystä yhtään kuvia, kun olin assarina, niin ei ehtinyt ottaa. Siitä johtuen tästä tulee aika kuvaton postaus.

Kaverini tuli perjantaina yöksi meille kaninsa Barron ja marsujensa kanssa. Aapo tuli Barron kanssa loistavasti toimeen, se makoili Barron aitauksen vieressä ihan rentona, kun Barro pesi itseään. ;) Luulisi, että kaksi urosta tappelee, mutta Aapo ja Barro eivät.

perjantai 5. marraskuuta 2010

I love you, I've loved you all along

Heipä hei, on tää blogin päivitteleminen jäänyt vähän vähemmälle. Yritän nyt ryhdistäytyä. Huomenna ollaan jälleen menossa näyttelyyn, mukaan tulee Alvar ja Aapo. Alvarin turkki on vihdoin kasvanut, ja sillä on kyljissä, niskassa ja pepussa pitkiä karvoja. ;) Tänään kaveri tulee marsujensa ja kaninsa kanssa meille yöksi ja sitten me pestään ja laitetaan nuo elukat näyttelykuntoon.

Henni on nykyään todella hyvässä kunnossa, turkki myös. Se on nykyään taas oma itsensä, ja jops kiipeää käsiinkin, mitä se ei tehnyt ollessaan sairas. :/


Tässä eräs video Aaposta, minkä tein vähän aikaa sitten.