lauantai 31. joulukuuta 2016

Cherokee, Kodiak & Easton vielä vailla omia koteja

https://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kaninpoikasia__pienirex__32957258.htm?ma=1

Porukan kaikista villein poikanen. Nykyään tosin on alkanut kohdistaa mielenkiintoaan myös ihmisiin, ja tulee kaveriksi sohvalle kiipeilemään ainoana kaikista. Tulee aina syliin tutkimaan kun menen heidän tasolleen lattialle. On myös kova pesemään ja nuolemaan ihmisiä.

Oman tiensä kulkija. Ei mene massan mukana, vaan on aina touhuamassa jotain omaa. Hän on aivan rakastunut ihmisseuraan ja on aina nuolemassa kun vain tilaisuuden saa. Touhukas mutta osaa olla myös sylissä rauhallisesti.


Ihana nallekarhu, hän on mustista uroksista isoin ja hänellä on ihana pyöreä nallenaama. Rauhallinen ja leppoisa kaveri. Osaa olla kiltisti käsiteltävänä (yleensä :D).

perjantai 30. joulukuuta 2016

torstai 29. joulukuuta 2016

Poikaspäiväkirja: 1 kuukausi

Oikeastihan poikaset täyttivät tänään jo 5 viikkoa, mutta en ole kerennyt näitä 1kk-kuvia laittaa tänne vielä joulun ja muun takia. Joten tässä viisiviikkoisten poikasten kunniaksi kuvia heistä kuukauden ikäisinä. Hitsi kohtahan nämä on jo luovutusiässä. Niin ja huomenna tulossa kanien päivä-videota.
























keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Missä on Aapo?



Aiemmin mainitsin kai useasti, että jossain vaiheessa Aapo muuttaa tänne uuteen asuntooni. Kunhan Tianan poikaset ovat tarpeeksi vanhoja, ja siihen asti hän olisi siskoni hoidossa. No, siinäpä kävikin näin. Siskoni otti kaksi kääpiöluppaa, ihanat pienet siskokset. Ja tarkoitus oli että haen Aapon heidän alta pois, jotta pienet saavat rauhassa totuttautua uuteen kotiin.
Aapo jäi sinne sittenkin "väliaikaisesti", ja että jos uudet pienet stressaantuisivat niin hakisin sen heti pois.

Juno
Juno

Aapo & Juno

Aapoa ja Tianaa yritimme viime kesällä ja syksyllä kuukausien ajan totuttaa yhteen, mutta kaiken sen ajan ja vaivan jälkeenkään niitä ei voinut päästää yhteen muuten kuin aidan läpi. Niillä ei varmaan vain kemiat kohdanneet, ja nyt ensimmäistä kertaa olen joutunut sen näkemään kanien kanssa.
Tiana on todella omapäinen, eikä todellakaan alistuvaa sorttia. Ja sama pätee vanhaan herraan Aapoonkin. Heidän tutustuminen päätyi aina siihen, että ne pyörivät ympyrää lattialla eikä kumpikaan luovuttanut. Tianakin stressaantui touhusta aina hirveästi, ja muuttui aina todella pelokkaaksi kun oli tavannut Aapon.

Juno, Aapo & Halla ♥

Halla & Juno
Meillä ei koskaan ollut tarkoitus saada Aapoa yhteen näiden uusien luppasiskosten Junon & Hallan kanssa, mutta se tapahtui ihan vahingossa. Aluksi kanit kuulemma karkailivat puolin ja toisin, ja loppujenlopuksi he löytyivät samalta kupilta syömästä, jonka jälkeen he ovatkin saaneet asua yhdessä. En vaan voi uskoa, että kaikki kävi noin helposti ja ihan vahingossa. Aapo on aina ollut tosi huono tulemaan toimeen muiden kanien kanssa, se on niin reviiritietoinen ja välillä jopa agressiivinen. Etenkin kun ruokaa on lähettyvillä. En etenkään voi uskoa, että Aapo pystyy syödä nätisti neitien kanssa samasta kupista... toki tilanne voi muuttua kun lupat jossain vaiheessa alkavat murkkuilemaan. Toivottavasti ne ainakin siihen asti asustavat nätisti yhdessä.

Halla & Juno

Nelli the kääpiöluppa oli Aapon elämän rakkaus, se oli ainoa kani joka osasi suhtautua Aapoon ja sen ärhäkkään luonteeseen oikein. Siinä missä moni muu kani alistuu tai pelkää, kun toinen puolustaa ruokakuppia, niin Nelli varasti kupista oman osuutensa ja juoksi rallia karkuun Aapo perässään, niin kauan että sai rauhassa syödä. Kääpiöluppien luonne kai vain jotenkin sopii meidän ärhäkkäälle leijonapapalle. Kai niiden rauhallisuus ja kuitenkin lempeä kovapäisyys tasapainottaa Aapoa.

Halla
En olisi uskonut, että Aapoa saa enää kenenkään kanin kanssa asustamaan. Mutta ihanaa, että niin kävi ja en todellakaan raaski viedä Aapoa pois uusien kaveriensa luota. Jos joskus tulevaisuudessa tilanne muuttuu, niin tietenkin Aapo on aina tervetullut tänne, mutta nyt sillä on parempi siskon luona.
Sydän sulaa:

2016

Halla ja Aapo
 2011
Aapo & Nelli

Toki harmittaa, kun aina haaveilin siitä, että Aapo on osa kaikkia isoja muutoksia elämässäni. Se oli ensimmäinen kanini, ja aloitti koko tämän harrastuksen, joka on johtanut yhteen elämäni parhaista kokemuksista eli Tianan poikueeseen.

Sain Aapon 14-vuotiaana ja nyt olen 20-vuotias ja asun omassa kämpässä poikaystäväni kanssa, ja tänne aina haaveilin Aaponkin päätyvän. Mutta Aapon etu on tietysti tärkein ♥

Miten meidän kanit asustavat tällä hetkellä? (Emo ja poikaset)

torstai 22. joulukuuta 2016

Poikaspäiväkirja: 4 viikkoa

Siis miten tää aika voi mennä näin hirvittävää vauhtia kun noiden poikasten elämää saa seurata. Siis just äskenhän kirjoitin tänne meidän 3-viikkoisista :D Nyt ollaan menossa puolivälissä jo luovutusiästä. En halua vielä edes ajatella sitä aikaa, kun täytyy alkaa antamaan pienet pois. ♥

Haimme tänään joulukuusen, ja siinä oli pienilä kovasti ihmettelemistä ja maisteltavaa. Annoin pupusillekin oman pienen kuusen, mutta kummasti tuo meidän on houkuttelevampi. Onneksi tyypit ovat niin pieniä etteivät yllä, kuin juuri ja juuri alimmille oksille :D

En muista mainitsinko jo, mutta meidän Cherokee päätti olla sittenkin uros, joten meillä onkin naaraita vain 2. Vähän harmittaa, kun hänelle oli niin hyvä koti tiedossa jos vain olisi ollut tyttö.










keskiviikko 21. joulukuuta 2016